
Saariselkä.fi – Unelmaloma Saariselällä
Saariselkä on yksi Suomen suurimmista talviurheilun ja -harrastamisen keskuksista Lapissa. Nimityksellä voidaan periaatteessa viitata niin Saariselän kylään kuin laajempaan tunturialueeseen, joka ulottuu virallisesti Inarin ja Savukosken kunnista Sodankylään asti. Saariselän tunturit ovat osa Natura 2000 -luonnonsuojelualuetta.
Itse Saariselän kylä on pienikokoinen: Kylässä on yksi bensa-asema, yksi suurempi marketti, kymmenkunta hotellia ja yksi Alko.
Ivalon lentokentältä Saariselän kylään on matkaa vain 30 kilometriä ja matka taittuu kätevästi lentokenttäbussilla tai taksilla.
Junalla matkustavan kannattaa jäädä pois VR:n kyydistä Rovaniemellä, josta eteenpäin matkaa voi jatkaa linja-autolla. Matkaa Rovaniemeltä Saariselälle on noin 260 kilometriä. Toimivien linja-autoyhteyksien avulla voit matkustaa Pohjois-Lapin perukoille tai Jäämerelle asti!
Saariselkä – Kahden tunturin laskettelukeskus
Saariselän laskettelukeskus, Ski Saariselkä, on rakennettu kauniisti kahden eri tunturin, Kaunispään ja Iisakkipään rinteille. Huipuista Kaunispää on 437,5 metrin korkeudellaan hieman korkeampi. Iisakkipää kohoaa 415,5 metrin korkeuteen merenpinnasta.
Rinteet on nimetty hauskasti lintujen mukaan. Aloittelijat tykkäävät naakasta, pöllöstä ja huuhkajasta. Haastetta kaipaavat laskijat valitsevat lunnin, varpusen tai tilhen. Siirtymäreitit ovat nimeltään kettu, poro ja naali.
Kaunispään huipulla on Saariselän parhaita maisemia tarjoava kahvila. Rinteiden juuressa kahvia, virvoitusjuomia ja purtavaa nautitaan Sport Bistro Pilkku -nimisessä kahvilassa. Tarjolla on kylmää ja lämmintä herkkua sekä perinteikäs keittolounas.
Kesällä vaeltaminen on helppoa
Koska Saariselän erämaa-alue on helppokulkuista, soveltuu se kesäisin vaeltamiseen erinomaisesti. Erämaa-alueella on laaja autiomajojen ja varaustupien verkosto, joten useamman päivän vaelluksetkin onnistuvat helposti. Vaelluksen aloittaminen onnistuu kätevästi esimerkiksi Raja-Joosepista, Kiilopäältä tai Kemihaarasta.
Kulta tärkeä osa historiaa
Saariselkä on nykyisin täysin keskittynyt liikunta- ja rentoutumismatkailuun, mutta vuosien varrella alueella on nähty jos jonkinmoista matkaajaa. Vuonna 1865 kruununvouti Konrad Planting löysi ensimmäisenä henkilönä merkkejä Saariselän kullasta Luttojoen alueella.
Vain muutamia vuosia myöhemmin, vuonna 1871, Johan Alfred Piponius teki ensimmäisen virallisen valtauksen. Hän löysi kaivamalla 329 grammaa kultaa ensimmäisen kaivuukesän aikana. Ensimmäinen kultaryntäys kesti aina noin vuoteen 1900 asti.
Seuraava suuri ryntäys nähtiin vuonna 1936, kun Aleksanteri Peltovuoma löysi kultaa Tankavaaran alueelta. Sotien jälkeen kultaa alettiin huuhtoa Lemmenjoen pohjukoista.
Suomen suurin kultahippu, mahtipontiset 393 grammaa painanut iso kimpale, löydettiin Luttojoesta läheltä Laanilaa.
Alueella on yhä 2000-luvullakin vahvat kullanhuuhdontaperinteet. Osa matkaajista tulee alueelle vain ja ainoastaan kullan takia. Kullanhuuhdontaa pääset myös itse kokeilemaan!
Mielenkiintoinen magneettimäki
Yksi Saariselän alueen mielenkiintoisimpia nähtävyyksiä on ns. ”Magneettimäki”. Muutaman kilometrin päässä Saariselän kylästä pohjoiseen sijaitseva Magneettimäki on uskomusten mukaan magneettinen. Se syö kaiken voiman kuorma-autojen moottoreista, jotka ovat aina ongelmissa yrittäessään nousta mäen laelle.
Magneettimäki on nykyisin museotie.
Romantiikkaa pariskunnille
Jos valkeat satuhäät ovat sinun unelmissasi, Saariselkä on matkakohteesi. Etenkin kauniin talven keskellä moni pariskunta haluaa nauttia huskykyydeistä tai poroajeluista ennen häitä. Tunnetut Pyhän Olavin Kappeli ja pienempi puinen Tievakappeli ovat suosittuja talvihäiden pitopaikkoja. Myös alueen porofarmit tarjoavat kokemuspaketteja niin tuoreille kuin kokeneemmillekin pariskunnille.




